Etsi
  • Jenna Koskinen

Metsäkeskustelu Suomessa – näemmekö metsää puilta?

Päivitetty: 22. huhtik. 2021

Graduni aiheena oli tutkia julkista metsäkeskustelua Suomessa. Tutkimuksen tavoitteina on tunnistaa keskustelusta diskursseja eli puhe-, keskustelu- ja tarkastelukäytäntöjä, paljastaa hallitsevia rakenteita ja tutkia diskurssien välisiä yhteenliittymiä (diskurssikoalitiot). Analyysissä käytin kriittistä diskurssianalyysia (CDA), jonka avulla voidaan tutkia yhteiskunnallisten voimien jäsentämistä diskurssiavaruudessa. Aineistona tutkimuksessa oli Helsingin Sanomien sekä Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstojen metsäkeskustelu vuosina 2019-2020. MAKE-projektin sekä tutkimuksen tulosten inspiroimana myöskin metsäsektorin tulevaisuutta sekä maaseudun kehittämispotentiaalia ja tämän mahdollisia estäviä tekijöitä on pohdittu keskustelussa.


Tutkimukseni toteutin seuraavanlaisia tutkimuskysymyksiä seuraten:

1. Minkälaisia diskursseja metsäkeskustelusta on löydettävissä?

2. Minkälaisia mahdollisia diskurssikoalitioita ne muodostavat?

3. Miten eri diskurssit ja näiden valta-asemat näkyvät ja ovat liitettävissä metsätalouden kestävyyssiirtymään?


Analyysini pohjalta tunnistin viisi diskurssia: metsänomistaja, biotalous, kestävä tuotanto, luonnonsuojelija ja virkistys. Nämä jakaantuvat kahdeksi diskurssikoalitioksi: muutoksen vastustajat ja muutokset ajajat. Tarkastelen seuraavassa tarkemmin diskurssien sisältöjä ja niiden diskurssikoalitioiden sisälle muodostamia tarinalinjoja.


Muutoksen vastustajat –koalitio koostuu metsänomistaja-diskurssista ja biotalous-diskurssista. Koalition tarinalinja korostaa metsätalouden taloudellista näkökulmaa ja sen vuoksi se kannattaakin perinteisiksi muodostuneita metsänkäsittelytapoja metsien kasvun maksimoinnin toivossa. Koalitio edustaa tämänhetkistä poliittista ilmapiiriä painottaen taloudellista kasvua ja metsäsektorin vipuvartta kansantaloudelle ja paikallistalouksille. Koalitio huomioi metsätalouden kestävyysongelmat, mutta nämä jäävät kuitenkin taloudellisten näkökulmien varjoon. 161:sta artikkelista 98 kuului tähän koalitioon. Yleisyyden ja normaalina pidetyn metsätaloutta koskevan mielipiteen vuoksi koalitiota voidaan pitää hegemonisena eli hallitsevana. Kuvaan seuraavassa koalition muodostavia diskursseja tarkemmin.


Metsänomistaja–diskurssi


Metsäelinkeinon harjoittaminen on metsänomistaja–diskurssin toimijoille päätavoite ja he ovat erityisesti kiinnostuneita metsän myynnistä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Diskurssin päätoimijat ovatkin metsänomistajia sekä toimijoita, jotka ajavat metsänomistajien etuja kuten esimerkiksi edunvalvontaorganisaatiot sekä tietyt poliitikot. Toimijoiden tärkein tavoite on varmistaa metsistä saatavan toimeentulon jatkuvuus, minkä vuoksi muutokset nykyisiin metsänkäsittelykäytäntöihin nähdään usein uhkana metsästä saataville tuloille tai metsänomistajan oikeudelle hallita metsäänsä haluamallaan tavalla. Diskurssi pyrkiikin vahvistamaan perinteisten metsätoimijoiden toimintaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yleistä vaikutusvaltaa.


Biotalous–diskurssi


Biotalous–diskurssin näkökulmasta metsät ovat ensisijaisesti biopohjaisen materiaalin lähde, jota voidaan hyödyntää teolliseen toimintaan ja biotalouden edistämiseen. Diskurssin päätoimijoita ovat metsäyhtiöt, poliittiset päättäjät sekä organisaatiot, jotka tukevat metsäteollisuuden kehitystä. Vaikutusvaltaisten toimijoiden runsaus vaikuttaa vahvasti diskurssin keskeiseen olemukseen ja taipumukseen painottaa yhteiskunnallisia teemoja sekä metsätalouden roolia kansantaloudessa. Diskurssin ydin piilee siirtymässä fossiilitaloudesta biotalouteen, jossa metsillä on keskeinen rooli uusiutuvien biopohjaisen materiaalien ja energian tarjoajana. Taloudellisten etujen tavoittelussa diskurssi pyrkii kasvattamaan ja jopa maksimoimaan metsäteollisuuden tuotantovolyymeja.


Muutoksen ajajat –koalitio on hallitsevan hegemonisen koalition kamppailupari mutta tätä heikompi. Koalitioon kuuluu kolme diskurssia: kestävän tuotannon diskurssi, luonnonsuojelija–diskurssi sekä virkistys–diskurssi. Koalitio puolustaa metsiin liittyvää ekologista näkökulmaa ja pyrkii tuomaan muutosta nykyisiin metsätalouden käytänteisiin vaihtoehtoisten metsänkäyttötapojen sekä luonnonsuojelun kautta. Kaikista kirjoituksista 63 tuki tätä tarinalinjaa.


Kestävän tuotannon diskurssi


Kestävän tuotannon diskurssi kannattaa nykyistä kestävämpänä pitämäänsä metsänhoitoa jatkuvan kasvatuksen menetelmän avulla. Diskurssissa ympäristöhyödyt koetaan saavutettavan nykyisiä menetelmiä luonnonmukaisemmiksi miellettyjen metsänhoitomenetelmien kautta sekä metsien suojelutasoja nostamalla. Diskurssi korostaa jatkuvan kasvatuksen menetelmän mahdollistavan metsien monimuotoisuuden paremman turvaamisen sekä edistävän metsien hiilen sidontaa ja varastointia, kun menetelmä mahdollistaa metsien biomassan säilyttämisen jatkuvasti korkeana. Ympäristöhyötyjen lisäksi diskurssi puhuu menetelmän taloudellisten hyötyjen puolesta vedoten tukkipuun korkeampiin kantohintoihin ja lyhyin väliajoin saataviin myyntituloihin. Diskurssin keskeisiä toimijoita ovat tutkijat, poliitikot sekä jotkut metsänomistajat.


Luonnonsuojelija–diskurssi


Luonnonsuojelija–diskurssi puhuu luonnonsuojelun puolesta. Diskurssi ei juurikaan ota kantaa metsänhoitomenetelmiin, sillä diskurssin mukaan toivottu metsä on luonnon ja sen ilmiöiden muovaama, eikä ihmisen ole tarpeen puuttua metsien kehitykseen. Luonnonsuojelija–diskurssi arvostaa metsäluontoa ja sen ekosysteemejä sinällään, eikä näin anna metsälle taloudellista arvoa, mikä erottaa sen koalition kahdesta muusta diskurssista. Diskurssin toimijat ovat ympäristöjärjestön edustajia sekä myös yksilöitä, jotka arvottavat metsäluonnon suojelun korkealle.


Virkistys–diskurssi


Sen sijaan, että keskittyisi metsänhoitomenetelmiin tai metsätalouteen yleisesti, virkistys–diskurssi painottaa metsän tarjoamia muita ekosysteemipalveluita. Näitä ovat erityisesti virkistyskäyttömahdollisuudet kuten retkeily, kalastus, marjastus ja sienestys. Diskurssi ei varsinaisesti aseta metsille materiaalista arvoa vaikkakin tunnistaa marjojen ja sienien sekä luontomatkailun taloudelliset hyödyt. Diskurssi kokee nykyiset metsänkäsittelytavat uhkaavina niiden tuoman radikaalin maisemanmuutoksen takia sekä myös niiden metsämaata tuhoavan vaikutuksen takia, jolla on vaikutuksensa marjastus- ja sienestysmahdollisuuksiin. Diskurssin toimijoita ovat yksityishenkilöt sekä luontomatkailualalla toimivat yrittäjät.



Paitsi että tulokset kuvaavat diskurssien ja diskurssikoalitioiden sisältöjä, niiden perusteella voi analysoida myös diskurssien sisäistä ja välistä dynamiikkaa, joka on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa niiden tarinalinjojen muotoutumiseen. Eräänä tutkimuksen mielenkiintoisimpana löytönä voidaankin pitää muutoksen vastustajat -koalition sisällä orastavaa eripuraa metsänomistaja- ja biotalous-diskurssien välillä. Tällä hallitsevalla diskurssikoalitiolla on vahvat sidokset vallitsevaan metsäregiimiin. Ulkoisesti regiimi vaikuttaa tasapainoiselta. Se pohjautuu kuitenkin nykyisen regiimin puitteisiin ja toimintatapoihin ja näiden dynamiikkaan sekä metsätaloudessa vallitsevaan ”normaaliin” eli jaksolliseen metsänkasvatukseen ja aktiiviseen metsänhoitoon. Tätä ”normaalia” hallitseva diskurssikoalitio pyrkii jatkossakin pitämään ainoana mahdollisena, mutta myös taloudellisesti ja ekologisesti parhaana metsänhoitomenetelmänä.


Muutoksen vastustajat -koalition sisällä kuitenkin vaikuttaisi olevan hiljaista tyytymättömyyttä, joka heikentää regiimiä sisältäpäin. Vallan kasvava keskittyminen metsäteollisuudelle ja metsänomistajien tyytymättömyys nykyisiä toimintamalleja ja vallan keskittymistä kohtaan luo ristiriitaa koalition sisälle. Tämän lisäksi hallitsevaa diskurssikoalitiota haastava muutoksen ajajat –koalitio ja etenkin sen kestävän tuotannon diskurssi kasvattavat näkyvyyttään vaihtoehtoisine metsänhoitomenetelmineen ja kestävyysvaatimuksineen. Tämä on vähä vähältä pakottanut vallitsevan regiimin muovaamaan toiminta- ja ajattelutapoja enemmän metsätalouden kestävyysongelmia huomioiviksi. Samalla kuitenkin biotalouden nousu ja pöhinä sen ympärillä on saanut muutoksen ajajat –koalitiossa aikaan kasvavaa ärsytystä ja vastustusta nykykehitystä kohtaan. Muutoksen vastustajat –koalition sisäiset erimielisyydet ja muutoksen ajajat –koalition vahva läsnäolo keskustelussa voi luoda myös tilaa uudenlaisille kohtaamisille, jotka voivat kasvattaa juuret jollekin täysin odottamattomalle uutuudelle metsädiskurssien kentällä.




Jenna Koskinen

jenna.e.koskinen(a)student.jyu.fi

Opiskelija, yritysten ympäristöjohtamisen oppiaine, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

231 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki